maanantai 9. joulukuuta 2019 

Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaalaista tuli pysyvä vuoden 2010 alusta.

Hakijan on syytä selvittää jo ennen vuorotteluvapaalle hakeutumistaan oikeutensa vuorottelukorvaukseen. Vuorottelukorvaukseen liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä työttömyyskassaan tai työvoimatoimistoon.

Vuorotteluvapaan edellytykset

Vuorotteluvapaalle voi jäädä työntekijä, jonka työaika ylittää 75 prosenttia kokoaikaisentyöntekijän työajasta. Työntekijän työssäolon ja työsuhteen samaan työnantajaan on täytynyt kestää vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän ajanjaksoon voi sisältyä enintään 30 päivää palkatonta poissaoloa. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan työssäoloon.

Työhistoriaedellytys

Vuorotteluvapaan edellytyksenä on myös, että henkilö on ennen vuorotteluvapaan alkamista tehnyt työtä yhteensä vähintään kymmenen vuotta. Jos vuorotteluvapaata on käytetty jo kertaalleen, edellä tarkoitettua työtä tulee tehdä viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä lukien.

Työntekoon rinnastettavana aikana otetaan huomioon aika, jolta henkilölle on maksettu sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa sellaiselta ajalta, jolta henkilö ei ole ansainnut eläkettä. Lisäksi työntekoon rinnastettavana aikana otetaan huomioon aika, jonka henkilö on ollut lakiin tai työ- ja virkaehtosopimukseen perustuvalla hoitovapaalla tai suorittanut varusmies- tai siviilipalvelusta. Ajasta enintään neljännes voi olla edellä mainittua rinnastettavaa aikaa.

Vuorottelusopimus

Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaasta vuorottelusopimuksella. Työnantaja palkkaa työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön vuorotteluvapaata vastaavaksi ajaksi. Työnantaja toimittaa työvoimatoimistoon ennen vapaan alkamista alkuperäisen vuorottelusopimuksen ja selvityksen työntekijän palkkaamisesta. Vapaalle jäävä työntekijä toimittaa työvoimatoimistoon omat henkilötietonsa ja selvityksen edeltävän 13 kuukauden työssäolosta, sekä tiedot mahdollisesta sivutyöstä tai yritystoiminnasta esim. maatalous.   

Vuorotteluvapaan pituus ja jaksottaminen

Vuorotteluvapaan pituus on vähintään 90 kalenteripäivää ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vapaan voi sopia pidettäväksi useammassa jaksossa, kunhan kunkin jakson pituus on vähintään 90 päivää. Jaksottamisesta on aina sovittava täsmällisesti vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Sopimukseen on kirjattava jokaisen jakson tarkka alkamis- ja päättymispäivä. Jaksottamisesta ei voi sopia enää sen jälkeen, kun vuorotteluvapaa on alkanut.  Tämä tarkoittaa myös sitä, että sovittuja jaksoja ei voi enää vuorotteluvapaan alkamisen jälkeen muuttaa. Vuorotteluvapaa on pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa vapaan alkamisesta lukien.

Vuorotteluvapaan pidentämisestä on tehtävä sopimus viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan päättymistä.

Vuorottelukorvaus  

Vuorotteluvapaan ajalta maksettava korvaus on 70 % siitä työttömyyspäivärahasta (ilman lapsikorotuksia), johon työntekijällä olisi oikeus jäädessään työttömäksi. Korvaus on 80 % päivärahasta, jos henkilöllä on vähintään 25 vuotta työhistoriaa enne vapaan aloittamista.

Vuorottelijan tulee ilmoittaa vapaan aikana ansaitut palkkatulot työttömyyskassaan. Vuorotteluvapaan aikana saadut ansiotulot vähentävät korvausta tai estävät korvauksen maksamisen. Korvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan vuorotteluvapaata edeltäneen 52 viikon palkasta. Jos henkilö jää vuorotteluvapaalle kesken palkkakauden, palkkatodistus kirjoitetaan viimeisen täyden palkkakaudenpäättymisestä 52 viikkoa (26 palkkakautta) taaksepäin.  

Lisätietoja: Paperityöväen Työttömyyskassa.

Kun jäät vuorotteluvapaalle, lähetä työttömyyskassaan:

  • Vuorottelukorvaushakemus
  • Kopio vuorottelusopimuksesta
  • Palkkatodistus
  • Muut mahdolliset liitteet

Ensimmäinen korvaus maksetaan noin kuuden viikon kuluttua vuorotteluvapaan aloittamisesta.